Kissanelämää

Jojo tuli elämäämme vuonna 2000 pienenä pentuna. Ensimmäiset 2 päivää hieman pelokas pieni kissapoika enimäkseen nukkui ja vähän leikki. Tutustui haistellen uuteen asuntoonsa. Käytiin läpi missä on hiekkalaatikko ja ruokakupit. Siinä se sitten oli ja alkoi kissanelämämme.

Rappusia niitä ei ihan heti päässyt ylös.

Voi sitä maukumista kun ensimmäisenä kertana huomasi, että ihmiset kulkevat ylhäälle eikä Jojoa otettukaan mukaan. Pakko oli palata hakemaan sekin mukaan. Sitten ajanmyötä opeteltiin rappujen nouseminen ylös ja alas.

Ja silloin tällöin huilattiin kovan treenin jälkeen.

Avusias Jojo oli aina ja tässäkin kuvassa halusi niin kovasti auttaa sängyn kokoamisessa. Mutta jostain syystä ne ihmiset eivät oikein aina olleetkaan samaa mieltä avusta :). Ja niinpäs lähdetäänkin pois jotakin muuta tekemään.

Kun Jojo oppi kulkemaan rapuissa niin niistä tulikin se mielenkiintoisin paikka.

Vaikka sen pienikokoisen ihmisen lelujenviemiseen alakertaan. Pitäähän näitä jonkun syöttää ja alakerrassa jäi ruokaakin sopivasti.

Näistä kukista tykkäsin kun ne löysin. Niitä sain kuljettaa aina sieltä maljakosta pois. Joku ne aina sinne laittoi takaisin ja tein taas löydyn.

Miksi ihmiset aina kielsivät menemästä näihin pusseihin. Näissähän tuotiin mulle ruokaa ja sen jälkeen niissä oli kiva makoilla.